Työelämässä tarvittavaa osaamista kertyy muuallakin kuin koulutusympäristöissä. Harrastukset, urheilu, valmennus, järjestötoiminta ja vapaaehtoistyö ovat oivia esimerkkejä osaamisen hankkimisesta koulutusjärjestelmien ulkopuolelta. Urheilijoilla ja valmentajilla voi olla paljon sellaista osaamista, jota voi hyödyntää liikunta-alan korkeakouluopinnoissa. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) saa urheilijan tai valmentajan peilaamaan opintojaksojen osaamistavoitteita omaan osaamiseen. Reflektointi ja hoksaaminen tuovat ymmärryksen elinikäisestä oppimisesta ja olemassa olevasta osaamisesta. Tämä usein myös jouduttaa maaliin pääsemistä, eli tutkinnon suorittamista.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessissa vastuu on sekä ohjaavalla opettajalla että urheilijalla tai valmentajalla itsellään. Liikuntateknologian koulutuspolulla opiskelijat ottavat koppia opintojen suunnittelusta jo ennen lukukauden varsinaista aloitusta. Heidän ennakkotehtävänään on perehtyä liikunnanohjaaja AMK-opetussuunnitelmaan sekä suunnitella urheilun tai valmentamisen aikataulutus huomioiden esimerkiksi harjoittelu, kilpailut ja leirit. Tämän jälkeen jokainen koulutuspolun opiskelija käy HOPS-keskustelun (HOPS = henkilökohtainen opintosuunnitelma) KAMKin kaksoisuran opettajatuutorin kanssa.
Opettaja antaa tietoa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mahdollisuudesta heti opintojen alussa. Opiskelijaurheilijan tai -valmentajan tehtävänä on tunnistaa, verrata ja sanoittaa omaa osaamistaan suhteessa opintojakson tavoitteisiin. Mikäli olemassa oleva osaaminen natsaa tavoitteiden kanssa, osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisprosessi lähtee liikkeelle.
KAMKissa osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen jakautuu kolmeen osaan. Näitä ovat hyväksilukeminen (korvaaminen ja sisällyttäminen), muulla tavoin hankitun osaamisen näyttäminen sekä opinnollistaminen.
Opiskelijan kokemuksia osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta
Ennen liikuntateknologian koulutuspolulle lähtöäni olen tehnyt pitkän uran luokanopettajana, ryhmäliikuntaohjaajana ja valmentajana. Mieli tekisi osallistua joka ikiselle lähiopetustunnille, mutta se ei ole mahdollista, koska opiskelen töiden ehdolla. Siksipä olenkin perehtynyt tarkkaan etukäteen opintojaksojen oppimistavoitteisiin ja niiden pohjalta miettinyt, missä opintojaksoissa minulle on paljon uutta opittavaa ja olisi siten tärkeää osallistua lähiopetukseen.
Vastaavasti olen peilannut opintojaksojen tavoitteita aikaisempien opintojeni tai työelämän kautta hankittuun osaamisen. Jos aiemmin hankittu osaamiseni on mielestäni kattanut hyvin opintojakson tavoitteet, olen ottanut hyvissä ajoin yhteyttä kyseisen jakson vastuuopettajaan. Olen kertonut hänelle, millä perusteilla voisin mielestäni hakea osittaista hyväksilukua kyseisestä opintojaksosta. Jos opettaja on näyttänyt hyväksiluvulle vihreää valoa, olen täyttänyt Pakissa hyväksilukuhakemuksen KAMKin ohjeiden mukaisesti. Jos hyväksilukuhakemus on hyväksytty, olen saanut samassa päätöksessä myös ohjeet, kuinka suoritan näytön kyseiseen opintojaksoon, jotta saan siitä opintopisteet rekisteriini.
Olen esimerkiksi työskennellyt ryhmäliikuntaohjaajana 10 vuotta ja liikuntakeskusvastaavana vuoden. Tein hyväksilukuhakemuksen Ryhmäliikunta-opintojaksoon ja se hyväksyttiin. Näyttötehtävinä minun tuli kirjoittaa kahden sivun mittainen essee ennalta määrätystä aiheesta, laatia tuntisuunnitelma ryhmäliikuntatunnista, ohjata kyseinen tunti ja videoida siitä 10–15 minuutin pätkä. Mielestäni oli oikein opettavaista nähdä omaa ohjaamistani videolta ja etsiä tietoa esseeseeni.
Nyt ensimmäisenä syksynä minulla on ollut mahdollisuus hakea hyväksilukuja useasta eri opintojaksosta. Olen pystynyt suorittamaan näyttöjä kotoa käsin Oulusta ja se on tarkoittanut monia, monia kirjoitustehtäviä (tutkielmia, haastatteluja jne.), erilaisten tuntisuunnitelmien laatimista ja tuntisuunnitelmien mukaisten videoitujen tuntien ohjaamista.
Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, mielelläni olisin enemmän mukana lähitunneilla, jos työni ja taloudellinen tilanteeni sen mahdollistaisi. Koen kuitenkin, että myös näyttöjen avulla olen oppinut paljon uutta ja virkistänyt muistiani aikaisemmin opituista asioista. Ja hyväksiluvut ovat mahdollistaneet myös ripeän etenemisen opinnoissani. Opintopisteitä on ehtinyt kertyä jo varsin mukavasti!
Kirjoittajat:
Essi Fonselius
Maija Oravamäki
Lähteet:
Kajaanin ammattikorkeakoulu. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) KAMKissa. Saatavilla 11.12.2024 Kajaanin ammattikorkeakoulun intrassa.
Opetushallitus. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Saatavilla 11.12.2024: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/osaamisen-tunnistaminen-ja-tunnustaminen
Työ- ja elinkeinoministeriö. (2020). Selvitys: Miten osaaminen näkyväksi? Saatavilla 11.12.2024: https://tem.fi/-/selvitys-miten-osaaminen-nakyvaksi-
Blogikirjoituksen ideoinnissa on hyödynnetty myös tekoälyä.