Liikunta on monelle elämäntapa ja urheilijoille se on usein lähes koko elämä. Tällöin liikunnallinen koulutushaara voi olla selvä valinta opiskella. Koulutuksen aikana opiskelukavereilla ja opettajilla on jo heti alusta asti yhteisiä kiinnostuksen kohteita, jotka liittyvät liikuntaan ja hyvinvointiin. Tämä tukee yhteishengen kehittymistä, opiskeluviihtyvyyttä sekä verkostoitumista alan tulevien ammattilaisten kanssa jo opintojen aikana.
Mikäli uuden kehittäminen, teknologia ja pulmien näkeminen loogisina ja matemaattisina haasteina kiinnostavat, on teknologian opiskeleminen paras vaihtoehto tyydyttää tiedonjanoa ja oppia uutta. Harvemmin kuitenkaan tekniikan opiskelijalla pelkästään tekniikka on se ainoa ”elämäntapa.” Toki esimerkiksi ohjelmointi, pienoismallit tai radio-ohjattavat laitteet voivat olla intohimona ja vievät vapaa-ajasta ison osan.
Liikunnan opiskelu
Liikunnanohjaajakoulutuksen tavoitteena on valmentaa opiskelijasta alan asiantuntija, jonka osaaminen pohjautuu laaja-alaiseen tietoon ja käytännön osaamiseen ja joka osaa kehittää liikuntapalveluita ja toimia erilaisissa liikuntaympäristöissä (Kajaanin ammattikorkeakoulu, n.d.).
Opiskelu liikunta-alalla on käytännönläheistä ja monipuolista. Opiskelijat suunnittelevat ja ohjaavat tavoitteellista ja asiakaslähtöistä terveyttä ja toimintakykyä edistävää liikuntaa sekä toteuttavat testaukseen perustuvia valmennusohjelmia. He käyttävät perustellusti ja tavoitteellisesti ohjaus- ja opetusmenetelmiä asiakastyössään. Koulutuksen aikana opiskelijat syventävät tietojaan ja käytännön taitojaan eri liikuntamuodoista. He myös soveltavat tietoa ja hyödyntävät erilaisia menetelmiä kehittämistöissä. (Kajaanin ammattikorkeakoulu, n.d.).
Työskentely erilaisissa projekteissa kehittää tärkeitä työelämätaitoja: vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja, ongelmanratkaisu-, organisointi- ja koordinointitaitoja. Opiskelu sisältää sekä yksilöllistä että yhteisöllistä työskentelyä. Jatkuva oppiminen, kyky oppia ja omaksua uutta sekä myönteinen suhtautuminen uuden oppimiseen, on tärkeää dynaamisella liikunta-alalla.
Tekniikan opiskelu
Tekniikan opiskelu, osaaminen ja vaatimukset opiskeluun, on merkittävästi erilaiset kuin liikunta-alalla. Tekniikka ja matematiikka ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa, sillä matematiikka on tekniikan perustyökalu monilla eri alueilla. Ilman matematiikkaa, ei ole tekniikkaa. Matemaattiset ja loogiset haasteet vaativat opiskelijalta vahvaa keskittymistä ja hiljentymistä, jotta mieli voidaan virittää oikealle taajuudelle, jotta löydetään ratkaisuja haasteille. Vaativimmat ongelmat tarvitsevat lisää aikaa ratkaisun löytämiseen. Monesti ratkaisut löytyvät yllättävissä tilanteissa. Näitä suuremmin luettelematta, voidaan sanoa, että tilanteita yhdistää rauhallinen, yksinäinen ja hiljainen hetki, joskus jopa tylsistymisen. Tällöin ihmisellä alitajunta alkaa automaattisesti ratkaista ongelmia, joita tietoisesti on ennemmin käsitelty. Alitajunnan käyttö vaatii siis irrallisen hetken nykyhetkestä, jotta se toimii tehokkaasti. Onko meillä aina aikaa irtaantua hetkestä? Osaammeko irtaantua?
Urheilijan kokemusmaailma vahvuutena opiskelussa
Esimerkiksi pitkät peruskestävyyslenkit voivat urheilijalla antaa tilaisuuden syventyä ajatuksiin, jolloin monimutkaisetkin ongelmat saattavat selkiytyä ja haasteisiin löytyä ratkaisuja. Urheilijat myös tietävät, miten mielestä voidaan poistaa häiritsevät tekijät keskittymällä ainoastaan yhteen asiaan. Esimerkiksi ensihetket ennen kilpailusuoritusta on hyvä esimerkki keskittymisestä. Osalle meistä tämä saattaa olla vaikeaa ja jopa mahdotonta. Liikunnallisilla henkilöillä lepo on yhtä tärkeää, kuin harjoittelu, jotta mieli ja keho pysyvät tasapainossa. Tämä tiedostetaan automaattisesti, ja lähes kalenterin tai kellon tarkkuudella palautumiset suoritetaan säännöllisesti. Kun lepohetkessä pidättäydytään edes hetkeksi aivojen kuormituksesta, esimerkiksi visuaalisista ärsykkeistä, saadaan alitajunta toimimaan. Tällöin ongelmanratkaisuille annetaan mahdollisuus.
Urheilijoiden itsensä johtamisen taidoista on hyötyä opiskelussa. Urheilijat ovat tottuneita asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan ja noudattamaan päämäärätietoisesti harjoitusohjelmaansa ja hallitsemaan tehokkaasti aikaansa. Urheilijat osaavat tehdä itsearviointia ja vastaanottaa sekä hyödyntää palautetta. He ymmärtävät palautumisen ja levon merkityksen osana kokonaisuutta. Urheilussa koetaan myös vastoinkäymisiä ja epäonnistumisia, mikä opettaa kykyä selviytyä haasteista. Kaikki tämä on kivijalkaa opiskelulle ja tutkintojen suorittamiselle.
Opiskelua liikuntateknologian koulutuspolulla tukee myös urheilijoiden kokemukset harjoittelun ja kehittymisen seuraamiseksi tehtävistä testeistä, harjoituskontrolleista ja datan analysoinnista.
Urheilusta saadut kokemukset ja opit toimivat opiskelun tukena. Kahden alan, liikunnan ja tekniikan opiskelu puolestaan tarjoaa luonnollisen jatkumon urheilijan polulle ja mahdollistaa erilaisia uravaihtoehtoja työelämään.
Liikuntateknologian koulutuspolulla liikunnanohjaaja AMK-opinnot sisältävät myös tekniikan alan opintoja JYU-Vuokatin maisterikoulutuksen pohjavaatimus huomioiden. Maisteriopinnot edellyttävät, että opiskelija on suorittanut vähintään 50 opintopistettä tekniikan alan opintoja. Maisterikoulutuksessa korostuvat matemaattinen osaaminen, fysiikan perusilmiöiden hallinta sekä lisäksi informaatioteknologian ja sähkötekniikan perusosaaminen, tilastotieteiden hallinta ja ohjelmointitaidot. Liikunnanohjaaja AMK-koulutuksen opetussuunnitelma sisältää 18 opintopistettä tekniikan alan opintoja, jotka ovat kaikille pakolliset. Lisäksi huolellisella suunnittelulla voi saada projektiopinnoista, harjoittelusta ja opinnäytetyöstä yhteensä 10 opintopistettä tekniikan alan opintoihin, mikäli aiheet kytkeytyvät selkeästi liikuntateknologiaan. Näiden lisäksi opiskelija valitsee erillisistä liikuntateknologian orientoivista opinnoista tarvittavan määrän opintoja osaksi liikunnanohjaajan tutkintoa.
Kirjoittajat:
Anne Karhu, lehtori, SoTeLi-osaamisalue
Petteri Laitinen, tuntiopettaja, teknologia-osaamisalue
Kirjoittajat toimivat LIIKU-hankkeessa asiantuntijaopettajina.
Lähteet:
Kajaanin ammattikorkeakoulu. (N.d.). Liikunnan ja vapaa-ajan koulutus. Saatavilla 27.1.2025
https://opinto-opas.kamk.fi/68146/fi/68084/68090/614
Kamk.Ai. (N.d.). Käytetty ideointiin, 1/2025.